Toinen meriretkipäivä alkoi hyvällä aamiaisella, minkä aikana kippari ajeli wesselin lähelle Whitsunday Islandin yhtä hienoimmista saarista.Kumiveneellä ryhmissä saaren rantaan, lipokkaat oli roudatt rannalle,
ne jalkaan, ja nousemaan peräkanaa metsän sisällä kiemurtelevaapolkua. Hikkee pukkaa ja kunto meinaa pettää... Vissiin testaavatsydänvikaiset ulos sukelluksista.
Tullaan näköalapaikalle, josta huikeat maisemat. Vitivalkeat kilometrien pituiset hiekkarannat polveilevat vihreiden saarien välissä. Vesi on turkoosin sinistä ja käsittämättömän kirkasta. Saisipa Maaninkajärveen sekoitettua edes puolet tätä vettä. Maisemia kuvataan yhdessä ja erikseen. Polkua jatketaan vielä vähän ja laskeudutaan häikäisevän valoisaan hiekkarantaan. Polulla tulee vastaan muitakin ryhmiä. Kameroiden ja
kellojen kanssa on syytä olla varovainen. Rantahiekassa on 90% silicaa. Silica kuulemma tuhoaa satavarmasti kameran jos sitä pääsee rakenteisiin. Hiekka on rakenteeltaan käsittämättömän ohutta. Kun siinä kävelee paljain jaloin, se narisee mukavasti jalan alla. Aurinkovoidetta pintaan ja matalaan veteen rantapuuhiin.
Karmo vetäisi neopreenit niskaan ja lähti kauemmas uiskentelemaan. Jonkun ajan kuluttua pinkaisi kameraa hakemaan, rannassa köllötteli suuria paikallisesti esiintyviä pitkähäntäisiä rauskuja. Eivät ole sinällään
myrkyllisiä mutta pistopaikka tulehtuu helposti. Hiekkaniemen päässä missä vesi syveni oli kova virtaus eikä KW uskaltanut mennä uimasilleen. Parin tunnin rantaleikkien ja poseerausten jälkeen kiivettiin niemen yli ja kumivene kuskasi takaisin laivalle. Laivalla tarjoiltiin pian lounas ja samalla siirryttiin koralliriutoille.
Alkupaloja napsittiin laivan j'lleen laivan etukannella.
Suekeltamaan lähdetiin viimeisessä viiden hengen tiimissä. Mirjalla oli edelleen ongelmia paineiden kanssa. Karmo uiskenteli kameran kanssa perässä. Mirjan tankotanssi ankkuriköyttä pitkin vaatii vielä harjoitusta. Pohjaelämä oli melko kuollutta, muutama kala nähtiin.
Pinnalla käydyn keskustelun ja muiden sukeltaneiden kommentteja kuullessa pätettiin, että seuraavana päivänä vain snorklataan. Matalamalta on valoa ja enemmän korallia ja kaloja. Snorklatessa
pääsee näkemään koko koralliriutan väriloiston monen kokoiset ja väriset kalat sekä korallikasvuston upean väriloloiston. Karmo onnistiu snorklatessa kuvaamaan paljon koralliritan värikästä elmää.
Laivalla oleva nuoriso on mukavaa ja kansainvälistä. Saksalaisia on kait yli kymmenen, edustettuna myös Englanti, Brasilia, Intia, Singapore, Espanja, Tsekki ja tietysti Suomi.
Vetäjänelikosta kaksi on brittitaustaisia. Keittiossä pääosin häärää nuori nainen oli ensimmäisellät komenuksellaan ja onnistui hommassaan yli kiitettävän. Illalinen nautittiin tyvenessä auringonlaskussa ja meri oli niin tyyni etta yöksi jäätiin riutalle. Naapurissa oli muutama mukin yön yli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti